Uusi hyvinvointialue

Ensimmäinen ja ehkä suurin muutos on se, että kunnat eivät ole palkanmaksaja sosiaali-ja terveydenhuollon henkilökunnalle. Samoin kunnan mahdollisuus vaikuttaa sosiaali-ja terveydenhuollon asioihin päättyy ja siirtyy hyvinvointialueiden valtuustolle ja hallinnolle . Muilta osin ainakin henkilökunta pysyy samana, toimipaikat säilyvät, työt jatkuvat normaalisti kuten ennenkin. Hallintoa ja sen yksinkertaistamista aletaan uudistamaan. Erityissairaanhoidon tehokkuuden ja laadun lisäämiseen sekä hoitojonojen purkamiseen tullaan alussa panostamaan. Jatkossa pystymme myös turvaamaan kaksikieliset palvelut. Teknologia ja digitalisaatio luovat uusia mahdollisuuksia hoivan ja hoidon saatavuuteen ja saamiseen. Asiakkaan hoitotarve määritellään ensimmäisellä käynnin tai yhteydenoton perusteella, minkä mukaan on päästävä oikeaan hoitoon. Niin hoitohenkilökunnan kuin asiakkaankin liikkuminen alueen sisällä turvaa nopeamman hoidon ihmisille. Omaishoitajien asema on turvallisempi ja tasa-arvoinen riippumatta asuinkunnasta. 

Oma tavoitteeni on tehdä töitä sen eteen, että saamme kunnissamme hyvät palvelut. Näen, että meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua tässä, sillä olemme sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta haasteellinen alue. Haasteelliseksi alueemme tekee saaristo, haja-asutusalueet sekä kaksikielisyys. Nämä haasteet ovat myös vahvuuksiamme, jotka tulee myös hoitaa hyvin.

 Samalla kunnaissa on hoidettava myös perusterveydenhuolto, Kårkulla, KTO ( erityishuoltopiiri ) ja runsas ikääntyvä väestö. Tulevaisuuden hyvinvointialueella on laaja tehtäväkenttä kunnissamme, varsinkin kun pelastutoimi, Kårkulla ja KTO myös tulevat nyt saman katon alle. Oma tavoitteeni on, että perusterveydenhoitoa saadaan läheltä, kuten nytkin, omalla äidinkielellä. Neuvolasta lähtien, läpi koko elämän voimme turvautua oman kunnan terveyskeskukseen tai saamme apua elämäämme ja terveyttämme koskevissa asioissa. Meillä tulee olla riittävästi henkilökuntaa hoitamaan kuntalaisiamme. Vanhustenhuollossa tulee olla eri vaihtoehtoja asumiseen, kotona, omaishoito ja erilaisia asumisyksiköitä, mutta läheltä, koska läheisten turva on vanhuksille tärkeää.  Hyvinvointialueesta tulee mittava ruokapalveluiden järjestäjä. Ruuan on oltava monipuolista ja terveellistä kotimaista lähiruokaa aina kun mahdollista. Minulla on vahva SOTE-puolen verkosto ja olen eri yhteyksissä saanut olla jo valmistelemaassa uudistusta. En ole keskittämisen kannalla, vaan näen että meidän on huolehdittava kaikista, koko maakunnassa.

Tulevaisuuden Kemiönsaari, Kemiönsaaren Keskustan vaaliohjelma

Haluamme turvata asumisen ja elämisen mahdollisuudet sekä edistää elinvoimaa koko Kemiönsaarella..

Keskusta on vaihtoehto minäkeskeiselle ajattelulle. Toimimme sillanrakentajina, vahvistamme yhteisymmärrystä ja luomme tasapainoa eri alueiden ja toimijoiden välille. Ihmiset ovat yhteisöjensä moottoreita asukkaina, yrittäjinä, työntekijöinä ja vapaaehtoisina kaikissa elämän vaiheissa. Jokaisella on oikeus turvalliseen ja hyvään elämään kunnassamme.

Keskusta puolustaa kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmää. Tällä tasataan kuntien tulopohjan ja palvelujen järjestämiskustannusten eroja.

 Kuntien perustehtävät pidetään samanlaisina kaikissa kunnissa. Niiden on voitava jatkossakin päättää omista palveluistaan.

 Ihmisillä on oltava mahdollisuus valita asuinpaikkansa. Tämä koskee kaikkia ikäihmisistä opiskelijoihin ja vajaakuntoisiin.

 Elinkeinopolitiikka on Kemiönsaaren vetovoimaisuuden ja elinkelpoisuuden moottori. Kannustamme rohkeaan toimintaan seudullisten, maakunnallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kumppanina. Elinkelpoisuutta on kehitettävä aktiivisesti. Tulevaisuudessa Kemiönsaari toimii mahdollistajana elinkeinoelämälle, kansalaisyhteiskunnalle ja kuntalaisille. Kemiönsaarella on menestymisen mahdollisuuksia esimerkiksi luonnonvarojen, matkailun ja vapaa-ajan asumisen paikkakuntina.

Kemiönsaaren kunta yrittäjien tukena.

        ◦ Kuntien on tuettava kasvu- ja investointisuunnitelmien tekemistä sekä rohkaistava yrityksiä myös laajentamiseen. 

        ◦ Taloudellista tukea yrittäjälle työvoiman palkkaamiseksi, kuten nuorten kesätyöllistämiseen, palkkatukeen tai vajaakuntoisten palkkaamiseen. 

        ◦ Pk-yritykset mukaan hankintoihin. 

        ◦ Digitalisaatio mahdollistajaksi. 

        ◦ Nopea tonttipolitiikka ja kuntien työpaikkaomavaraisuus.

 Keskusta sitoutuu edistämään julkista puu- ja tiilirakentamista kunnassamme.

 Koulutus- ja sivistyspalvelujen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen pitää läheisyysperiaatteen mukaisesti olla mahdollisimman lähellä ihmisiä. Kunnissa tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja palvelujen järjestämiseen väen vähentyessä ja ikärakenteen muuttuessa. Etäkoulut, liikkuvat terveyspalvelut, voivat olla osin vaihtoehtoja.

 Sivistykselliset perusoikeudet on turvattava kaikille asuinpaikasta riippumatta 

        ◦ Perusopetuksen uudet mallit käyttöön digitalisaatiota hyödyntäen.

        ◦ Koulukiusaamiselle ja -väkivallalle on nollatoleranssi.

        ◦ Nykyinen kouluverkko säilytetään.

        ◦ Toisen asteen koulutusta on oltava saatavilla läheltä, jotta opiskelu ei pakota lähtemään kotipaikkakunnalta liian varhain.

        ◦ Valtionosuusjärjestelmän ja uusien oppimisympäristöjen on tuettava pientenkin lukioiden ja ammatillisen koulutuksen yksiköiden toimintamahdollisuuksia.

        ◦ Ammatillista opetusta on uudistettava niin, että myös harvaan asutun maaseudun alueilla on mahdollisuus opiskella ammattiin.

        ◦ Työikäistä väestöä tulee kannustaa elinikäiseen oppimiseen. Eri paikkakunnilla on erilaisia tarpeita osaavan työvoiman saatavuuden osalta. Virtuaaliset oppimisympäristöt mahdollistavat korkeakoulutukseen osallistumisen paikkariippumattomasti. 

        o    Etäkoulun on oltava ainakin osittaisena mahdollista harvaan asutuilla alueilla,  saaristossa ja muilla vaikeasti saavutettavilla alueilla.       

 Puolustamme lähikouluja ja -päiväkoteja. Turvallinen koulutie on tärkeä. 

Keskusta ajaa voimakkaasti digivalmiuksien kuntoon laittamista kaikissa Suomen kunnissa. Tämä tarkoittaa sähköisten oppimisympäristöjen hankintaa ja käyttöön ottamista myös lähiopetuksessa, opettajien vahvaa digikoulutusta sekä panostusta laitteisiin ja lisensseihin. 

Digivalmiuksien parantaminen palvelee myös pieniä lähikouluja ja oppilasryhmiä monipuolistamalla harvinaisempien kielten ja valinnaisaineiden tarjontaa. Keskusta kannustaa panostamista myös järjestöjen digikoulutuksiin yhteistyössä kansalaisopistojen kanssa.

 Keskusta edistää lasten hyvinvointia. Meidän tulee laajasti toimia lasten ja lapsiperheiden hyväksi ja tarjotaan riittävät ja laadukkaat palvelut.

    • Kevyen liikenteen väyliin tarvitaan kunnan ja valtion yhteistyötä. Näin turvataan kaikenikäisten turvallinen liikkuminen ja terveyden edistäminen.

    • Perheet kaipaavat sujuvuutta arkeen, ajoissa saatavaa kotiapua sekä turvallista ympäristöä ja tulevaisuuden rakentamista – Keskusta vastaa näihin toiveisiin.

    • Asuminen on tärkeä osa jokaisen perheen arkea. Erilaisia, kohtuuhintaisia perheasuntoja on oltava tarjolla jokaisessa kunnassa.

 Jätteenlajittelusta ja kierrätyksestä pitää tehdä helppoa ja kannustavaa.

Kestävän kehityksen näkökulmat otetaan huomioon kaikessa päätöksenteossa. 

 Kannustamme kuntalaisia osallistumaan oman kuntansa kehittämiseen ja päätöksentekoon ja näin vaikuttamaan omaa arkeaan koskeviin asioihin. Tavoitteena on entistä laadukkaampi päätöksenteko.

 Hyödynnetään myös uusia tietojärjestelmiä, jotta kunnan palveluihin ja päätöksentekoon voi osallistua paikasta riippumatta.

 Keskustalaiset kuntapäättäjät sitoutuvat siihen, että vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi on yksinkertaista ja helppoa.

Valtionosuuksien on seurattava kustannuskehitystä ja niiden jaossa on huomioitava kunnan todellinen, läsnä oleva väestö myös vapaa-ajanasutuksen osalta.

Puolustamme monipaikkaista elämäntapaa. 

Tunnistamme monipaikkaisuuden mahdollisuudet. Meille työ ei ole paikkaan sidottua. Edistämme joustavia etätyömahdollisuuksia ja toimivia tietoliikenneyhteyksiä. Etätöiden lisääminen koituu sekä ihmisten että ympäristön hyväksi: ruuhkat ja kasvihuonekaasupäästöt vähenevät samalla, kun aika henkilökohtaiseen elämään ja perheelle lisääntyy. Hajautettu yhteiskunta takaa paremmin myös huoltovarmuuden.

 Asukkaiden lähipalvelut on saatava kohtuullisten etäisyyksien päästä: tarvitsemme tuettua joukkoliikennettä, palveluautoja ja –busseja eri väestöryhmien tarpeisiin, tiestön kunnostamista ja avustuksia digitalisaation kehittämiseen (myös syrjäseuduilla). Yksityistiemäärärahat tulee säilyttää.

 Keskustan tavoite on, että kunnat käyttävät 100 % kotimaista lihaa ja mahdollisimman paljon sesongin mukaista lähiruokaa. Kuntien hankintaosaamista on parannettava, jotta entistä paremmin pystytään hyödyntämään paikallista ruuantuotantoa, kuljetuspalveluja ja muuta paikallista yritystoimintaa kunnan palveluista ja ostoista päätettäessä.

 Harrastukset ja ystävät ehkäisevät syrjäytymistä. Kannustamme lapsia ja heidän vanhempiaan harrastamaan yhdessä. Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen on meidän kuntapolitiikan ydintä.

 Turvallinen ja inhimillinen vanhuus kuuluu jokaiselle riippumatta siitä, asuuko hän omassa kodissa, palvelutalossa tai tehostetussa hoidossa. Kunta panostaa ennaltaehkäisevään toimintaan vanhusten hyvinvoinnin edistämiseksi.

 Itsensä kehittäminen, kulttuuri ja harrastukset kuuluvat iästä ja asuinpaikasta riippumatta kaikille: harrastuspassi ja -takuu tai senioripassi ovat esimerkkejä kannustavista ratkaisuista

 Kaavoituksella vaikutetaan keskeisesti kunnan kehitykseen. Nykyistä vapaampi ja monipuolisempi rakentaminen antaa uskon tulevaisuuteen.

 Miltä kuulostaa? Tykkäät kuitenkin, joten valitse keskustalainen ehdokas ja tule kehittämään kotiseutuasi osana joukkuettamme.

Varsinais-Suomen keskustan saaristoasiain toimikunnan  lausunto valtioneuvoston asetuksesta saariston liikenne ja kuljetuspalveluiden kohtuullisista maksuista

Varsinais-Suomen Keskusta saaristoasiain toimikunta, vastustaa valtioneuvoston asetuksen sisältöä. Yhteysalukset ovat perusedellytys saaristossa asumiselle ja elämiselle - elinehto, jota ei saa hävittää.

Asukkaille yhteysalukset muodostavat vedenpäällisen tien eli tienjatkeen töihin, kouluun, sairaanhoitoon ja kauppaan. Tämän tien muuttaminen maksulliseksi luo eriarvoisuutta saariston ja muun Suomen välille, sillä missään muualla Suomessa ei ole käytössä tiemaksuja, jotka rajoittaisivat perustason palvelujen ja työpaikkojen saavutettavuutta tai rahtipalvelujen hoitamista. Suomessa on painotettu, että kokoa maa tulee pitää asutettuna. Maksujen käyttöönotto kaikessa saariston yhteysalusliikenteessä sotii tätä periaatetta vastaan.

Saariston kehityksen edistämisestä annetun lain (494/1981, jäljempänä saaristolaki) 5 §:ssä säädetään saariston liikenne- ja kuljetuspalveluista. Pykälän 1 momentin mukaan valtion on pyrittävä huolehtimaan siitä, että saariston vakinaisella väestöllä on käytettävissään asumisen, toimeentulon ja välttämättömän asioinnin kannalta tarpeelliset liikenne- ja kuljetuspalvelut, sekä siitä, että nämä palvelut ovat mahdollisimman joustavat ja ilmaiset tai hinnaltaan kohtuulliset. On kohtuutonta periä vakinaiselta saaristoväestöltä maksuja mm. työ- ja opiskelumatkoista ja muista asiointimatkoista, esimerkiksi kauppaan tai lääkäriin. Lapsiperheiden asema on erityisen tukala. Saariston olot eroavat merkittävästi sisämaan saariston oloista.

Liikenne- ja kuljetusmaksujen käyttöönotto koettelee joitakin kansalaisia kohtuuttoman paljon. Ei ole hyväksyttävää, että valtio perii saaristoväestöltä sellaisia maksuja, jotka vaikuttavat siihen, mihin ihmiset asettuvat asumaan ja minkälaista elinkeinoa heillä on mahdollisuus harjoittaa. Myös nämä asukkaat maksavat veroa valtiolle samoin ehdoin kuin kaikki muut. Maksujen käyttöönotto vähentää yrittäjyyttä saaristossa sekä vaikuttaa suoraan yksittäisen yrittäjän mahdollisuuksiin harjoittaa elinkeinoaan. Korotetut maksut koettelevat erityisen paljon saariston elinkeinoja. On kohtuutonta väittää, että kokeilu lisäisi elinkeinojen harjoittamismahdollisuuksia saaristossa, kun yksinkertaiset laskutoimituksetkin osoittavat, että valtio eliminoisi jo kokeilujakson aikana suuren osan yhteysalusreittien varrella sijaitsevien tärkeiden yritysten toimintaedellytyksistä.

Jo kokeilujakso lähtisi tyhjentämään saaria vakituisista asukkaista, koska elämä saarella käy taloudellisesti ylivoimaiseksi.

Ajatus siitä, että saariston vakinaisten asukkaiden perusliikenne hoidettaisiin markkinaehtoisesti, osoittaa huonoa saaristo-olojen ymmärtämystä ja valmistelussa olisi tärkeää jatkossa, että se asiantuntemus joka saaristossa on, huomioitaisiin myös tulevaisuudessa.

Se mitä hankkeella pyritään saamaan tuottoa, tullaan häviämään monin kerroin saariston matkailussa, koska sen vetovoima tulee näivettymään ja tämä vaikuttaa välittömästi myös verotulojen kertymää supistavasti

Varsinais-Suomen keskustan saaristoasiain toimikunta ei hyväksy kaavailtuja saariston kuljetuspalveluiden maksuja.

Kalevi Kallonen                                                                                     Samuli Santalahti

Varsinais-Suomen keskustan saaristoasiain toimikunnan   

Puheenjohtaja, Kemiönsaari puh. 0400325701                         Varapuheenjohtaja Naantali puh. 0500204957

Jaa tämä sivu