Kolmikanta maatalouteen

Torstai 12.3.2015 klo 9:25 - Kalevi Kallonen

Olen tuonut esille vaalikampanjassani että maataloudelle tulisi saada reilun kaupan säännöt. Miten tämä toteutetaan? 

Meillä tulisi saada aikaiseksi kolmikantaneuvottelut MTK/SLC, hallitus ja kauppa/teollisuus. 

Maatalouden tilanne on erikoinen. Pitäisi olla kilpailutilanne, mutta sitä ei ole. Teollisuus maksaa raaka-aineesta mitä se haluaa ja todellista kilpailua ei ole. 

Otetaan esimerkkinä kotimainen liha. Euroopassa lihamarkkinoilla on tällä hetkellä alueita, joissa on ylituotantoa. Tämä ylijäämäliha seisoo Euroopassa pakastehalleissa ja sitä myydään ulos alle tuotantokustannushintojen tilanteissa, että se vanhenee pakkasiin. Näitä lihaeriä suomalainen kauppa ostaa myytiin. Ostettavat erät kulutukseen nähden ovat pieniä, mutta näillä erillä saadaan kotimainen lihanjalostusteollisuus hankalaan välikäteen hintaneuvotteluissa. Kauppa käyttää häikäilemättömästi hyväkseen näitä ostoerähintoja hintaneuvotteluissa teollisuuden kanssa.  Näin saadaan kotimaisenkin lihan hinta laskemaan vaikka kotimainen tuotanto ei pysty täyttämään koko kotimaista kulutusta!

Viljantuotannossa taas on ylitarjontaa kotimaassa. Teollisuus ostaa noin 40 €/tn halvemmalla viljaa kotimaasta kuin mikä on Euroopan hinta. Eli teollisuus hyödyntää koko tarpeensa tämän ylijäämän ansiosta. Näin on myös perunassa ja monessa muussakin tuotteessa. Samoin valtio on puolittamassa viljavarastonsa heti vaalien jälkeen, jolla jälleen sotketaan viljamarkkinoita. Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kukaan ei välitä tuottajan asemasta. 

Maatalouden on lähes mahdoton saada ostettua kilpailukykyisin hinnoin tuotteita Euroopasta. Tähän syynä on valvonta. Evira ja Tukes asettavat tiukat ehdot tuonnille. Yksittäisen vijelijän on lähes mahdotonta kilpailuttaa kotimaista kauppaa tiukkojen turvallisuusmääräysten vuoksiViljelijä joutuu hankkimaan ne suomalaisilta kaupoilta, jotka ovat hinnoitelleet selkeästi korkeammalle kuin eurooppalainen taso on. Esimerkiksi kasvinsuojeluaineiden tuonti suoraan tiloille on tehty mahdottomaksi. Miksi vain suomalainen ruoka joutuu kilpailemaan? Mikseituotantopanokset kilpaile eurooppalaisten kanssa? Kotimainen tuote on kysyttyä ja kunniassaan. Miksi kuitenkin kauppa ja Suomen nykyinen hallitus haluavat ajaa tiloja ahtaalle taloudellisesti ja myös jatkuvalla byrokratialla? Ei kaupan etuna pitäisi olla,että se ajaa tuotantolaitoksia alas. On sitten kyseessä maatila tai vaikka rakennustarvikkeita valmistava yritys. Mielestäni sen tulisi turvata kotimainen tuotanto, koska sen laadulla ja turvallisuudella se voi kilpailla. Nyt olisi tärkeää, että jatkossa tuottajajärjestöt, hallitus ja kauppa/ teollisuus alkaisivat yhdessä miettimään,miten kotimainen ruuan alkutuotanto saadaan jatkumaan ja että se saisi turvattua myös tilojen kannattavuuden. Neuvotteluissa on tietysti myös muita näkökohtia kuin viljelijä. Esimerkiksi Valion vaikeudet, joita ei ole korvattu riittävästi. Nythän sokeriviljelyn osalta käydään kolmikanta neuvotteluita kun teollisuuden ja MTK:n väliltä ei saatu sopimusta aikaiseksi. Samoin on turvattava kotimainen ruokahuolto kriisiaikana, että se toimii. Ruokahuolto on koko Suomen asia ja nyt se on vaarallisesti hoidettu. Kotimaisuus kunniaan.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: maatalous,

Pienyrittäjissä ja nuorissa on Suomen tulevaisuus

Lauantai 31.1.2015 klo 19:37 - Kalevi Kallonen

Suomen talouden nostamiseen on nyt tärkeintä saada työttömyys alas ja varsinkin luoda uusia tuottavia työpaikkoja. Pienyrittäjät ovat vahva voimavara Suomen talouden kasvuun, sieltä löytyy osaamista ja ideoita. Usein yrittäjällä on hyvä idea, tuote tai maine, mutta sen idean kehitystyö ja laajentaminen jää siihen kun yrittäjä ei uskalla palkata lisätyövoimaa, vaan itse puurtaa iltamyöhään ja yrittää tehdä kaiken itse. Ehkä yrittäjän kuitenkin kannattaisi hieman hengähtää ja ottaa omaa aikaa ja lähteä miettimään kehitystyötä, laajentamista ja uusia markkinoita koska hyvä idea on jo olemassa. Siksi olisi tärkeää tukea pienyrittäjää. Kynnys palkata työntekijä on iso, koska oman palkan lisäksi tulisi saada yrityksestä palkka myös työntekijälle, siksi yrittäjälle ensimmäinen työntekijän palkkaamiseen tulisi saada tuntuva helpotus sivukuluista.

On aivan selvää että työttömänä olo ei ole kenenkään etu ja siksi työn sivukuluja tulisi pystyä laskemaan, jotta yhä useammalle löytyisi töitä. Säästyviä työttömyysrahoja tulisi ohjata työn tekemiseen ja sitä kautta luoda uusia työpaikkoja ja nostaa Suomi nousuun. Kaikille on annettava mahdollisuus osallistua työelämään, se maksaa, mutta kalliimpaa on kun suomalaiset jäävät sivuun työelämästä. Varsinkin nuorten työllistyminen tulee olla erittäin tärkeää, näin me luomme uusia sukupolvia jotka kantavat vastuun Suomen tulevaisuudesta. Nuorille juuri valmistuneille tulisi myös antaa helpotustasivukuluista jotta he saisivat heti koulun jälkeen töitä ja eivät syrjäytyisi työelämästä, myös oppisopimuskoulutuksen tukeminen tehokkaammin on toinen hyvä vaihtoehto. Jos nuori syrjäytyy työelämästä pysyvästi, on sen kustannus Talouselämä lehden mukaan 1,2 miljoonaa euroa koko elämältä. Työttömyyden alas saaminen täytyy olla päätavoite, silloin me voimme työn, eläkkeiden ja muiden etuuksien verotusta jatkossa keventää ja lisätä kaikkien ostovoimaa. Vain yrittäjyyden tukemisella on mahdollisuus saada uusia työpaikkoja.

Kommentoi kirjoitusta.

100 000 työpaikkaa metsästä

Maanantai 19.1.2015 - Kalevi Kallonen

Kautta aikojen on suomalainen maa-ja metsätalous ollut kansantaloutemme perusta. Se ei ole ehkä saanut sille kuuluvaa kunnioitusta, vaikka sen työllistävä vaikutus on ollut valtava. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä Suomen asema ruuan tuottajana ja metsäteollisuudessa korostuu, kun ilmasto Suomessa muuttuu edelleen viljelylle suopeammaksi. Vuonna 2030 on ennustettu että maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa tuotteiden niukkuutta ja hintojen nousua. Raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu kilpailuetu Suomelle. Öljyn niukkeneminen lisää biomassojen käyttöä taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Metsistä ja pelloilta peräisin olevat eloperäiset biomassat tarjoavat ratkaisun, uusimattomien raaka-aineiden hintojen kohotessa. Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on jo pitkän aikaa ylittänyt poistuman ja jotka näin ollen tarjoavat meille biotaloudessa runsaat kasvumahdollisuudet.
Metsien hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen on ratkaisevassa asemassa metsien käyttöasteen nostamiselle ja kestävän biotalouden kasvulle. Metsällä on monet mahdollisuudet rakennusaineena, paperiteollisuudessa, biopolttoaineena sekä lääketeollisuudessa. Puu on tärkeämpi Suomelle kuin millekään muulle maalle Euroopassa. Runkopuun kasvu on Suomessa noin 104 miljoonaa kuutiota vuodessa ja sen ennustetaan edelleen parantuvan ilmaston lämpenemisen myötä. Tästä kasvusta käytetään noin 70 % tällä hetkellä. Eli mahdollisuuksia meillä on kehittää ja tehostaa metsien käyttöä. Biotalousstrategiassa on asetettu tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja siihen tavoitteeseen on pyrittävä. Maa-ja metsätalous on nyt kannattavuuden kanssa ongelmissa, mutta meillä on silti oltava uskoa tulevaisuudesta, jotta jaksamme katsoa eteenpäin.

Kommentoi kirjoitusta.

Maataloudelle reilun kaupan säännöt

Sunnuntai 14.12.2014 - Kalevi Kallonen


Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen tilastojen katsoessa, ei uskoisi monen enää jatkavan maatalouden harjoittamista. Niin pahasti kannattavuuden lukemat menevät miinukselle. Maanviljelijä saa vitosen tuntipalkkaa — tai tuskin sitäkään. Näitä lukuja voi selvitellä kun katsoo päätoimisten viljelijöiden tuloja verokalenterista.


Monilla tiloilla on kuitenkin tultu siihen pisteeseen, että viimeisetkin siemenperunat on pantu pataan. Jäljellä ei ole metsää eikä rantatontteja ja tilan vakuudet on käytetty. Mutta jos menee TIKE:n sivuille katsomaan saa ihmetellä enemmän, miksi suomalaiselle viljelijälle ei makseta edes viljasta sitä hintaa mikä sille kuuluisi, järjestäin noin 30 € tonnilta huonommin koti Suomessa kuin Euroopassa, MIKSI ? Maksaako suomalainen viljelijä aina rahtikulut kaikesta viljasta ulkomaille, vaikka se käytettäisiin Suomessa? Tässä on markkinavoimat ottaneet yliotteen ja viljelijää viedään nyt ikävällä tavalla. Asia olisi vielä jotenkin ymmärrettävissä jos maatalouden tuotantotarvikkeiden hinnat olisivat alhaiset, mutta maksamme niistäkin Euroopan kovimpia hintoja.  


Mielestäni kaupalle ja teollisuudelle tulisi laatia reilun kaupan säännöt. Juuri Maaseudun tulevaisuudessa olleessa artikkelissa tuli esille että viljan osuus ruokaleivän hinnassa on 4% teollisuuden 54% ja kaupan 30% eli kahden euron leivässä viljan osuus on 0,08€. Samalla kun viljelijä sinnittelee ja miettii mistä rahat ensi vuoden viljelyyn, menee päivittäistavara kaupalla hyvin ja suomalainen teollisuus saa Euroopan halvinta viljaa raaka-aineekseen. Jos elintarviketeollisuus haluaa jatkossakin korkealaatuista kotimaassa tuotettua raaka-ainetta on sen myös huolehdittava että se kohtelee reilusti viljelijää, joka sen tuottaa. Painotammehan me ulkomaillakin tuotetuissa tuotteissa reilun kaupan sääntöjä jossa pyritään saamaan palkka ja inhimilliset olosuhteet ihmisille jotka ovat olleet niitä tuottamassa Kotimainen maatalous työllistää välillisesti suurta joukkoa suomalaisia ja tottahan me haluamme että nämä työpaikat myös pysyvät suomessa. Tässä esimerkissä olin ottanut viljan, mutta samoin asia on myös liha ym. tuotantosuunnilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Tyhjiä lupauksia maataloudelle

Torstai 20.11.2014 - Kalevi Kallonen

Maatalous on Varsinais-Suomessa joutunut kohtuuttomien tulonmenetysten ja säästöjen kohteeksi. Jatkuva tukien leikkaus, jossa hallitus epäonnistui EU:n kanssa neuvotteluissa. Hallitus korotti energiaveroa mutta samalla leikkasi maatalouden energiaveron palautusta. Valtion varmuusvarastojen pienentäminen, jolla ensi keväänä sotketaan edelleen viljojen markkinahintoja. Varmuusvarastojen pienentäminen on muutenkin erittäin epäonnistunut toimenpide nykyisen maailmantilanteen vallitessa. 

Viljojen hinnat ovat tulleet jo maailman runsaan sadon myötä alas yli 30 % ja sen päälle suuri osa vehnästä meni runsaiden sateiden myötä rehuksi. Tähän ongelmaan Petteri Orpo lupasi neuvotella pankkien kanssa, jotta saataisiin rahoitettua sadonmenetyksestä johtuneet tappiot. Itse kyselin eräältä pankkiryhmältä onko Orpo käynyt juttusilla ja miten pankki reagoi maatalouden hätään. Kävi ilmi että ei ole Orpoa näkynyt ja vaikka kävisikin niin jokainen tila käsitellään omana asiana kuten nytkin. Tarkoituksena ei ole ajaa mitään tilaa alas mutta tarvittaessa voidaan joutua myös myymään joitain osia ja korot tulee aina lainan pidennyksistäkin. Samoin Orpo on ilmoittanut että maatalouden byrokratiaa tulisi purkaa, itse kun kävin tukikoulutuksessa niin mielestäni se vain lisääntyy varsinkin kun kartatkin täytyy piirtää ennen kylvöä ja jos tekee pinta-ala muutoksia kylvöissä niin piirtää vielä toisenkin kerran

Myös ihmetyttää neuvottelut EU:n kanssa maidontuottajille suunnatuista pakotteista johtuvista korvauksista. Neuvottelut on käyty hyvin, mutta rahaa ei ole, ne menikin muualle. Heikko neuvottelu 

Lisäksi Mavi keksi lähteä kiristämään maataloustukien maksatuksella täysin syyttömiä maanviljelijöitä, tilanteessa jossa jo maatalous on erittäin ahtaalla. Kyllä Mavin:kin tulee pärjätä pienemmillä resurseilla, kuten muidenkin ja tehostaa toimintaa, silloin on Mavi johdossa vikaa jos se näkyy tukimaksatuksessa.

 Itse toivoisin että keskusta tekisi välikysymyksen maataloudesta ja nimenomaan vain maataloudesta. Koska tämä hallitus on tehnyt maataloudelle niin paljon halla mitä ei enää voi korjata. Samoin olisi mukava nähdä että saisimme Orpolta jotain muuta kuin katteettomia lupauksia ennen vaaleja. Näkisin myös tärkeäksi että jatkossa maatalousministerillä olisi myös jotain kokemusta savipellolla rytemisestä, niin maailmankuva avartuisi.

 

Kommentoi kirjoitusta.