100 000 työpaikkaa metsästä

Share |

Maanantai 19.1.2015 - Kalevi Kallonen


Kautta aikojen on suomalainen maa-ja metsätalous ollut kansantaloutemme perusta. Se ei ole ehkä saanut sille kuuluvaa kunnioitusta, vaikka sen työllistävä vaikutus on ollut valtava. Tulevaisuudessa ilmastonmuutoksen myötä Suomen asema ruuan tuottajana ja metsäteollisuudessa korostuu, kun ilmasto Suomessa muuttuu edelleen viljelylle suopeammaksi. Vuonna 2030 on ennustettu että maailmassa tarvitaan 50 % nykyistä enemmän ruokaa, 45 % enemmän energiaa ja 30 % enemmän vettä. Kasvava kysyntä aiheuttaa tuotteiden niukkuutta ja hintojen nousua. Raaka-aineiden saatavuudesta ja käytön tehokkuudesta muodostuu kilpailuetu Suomelle. Öljyn niukkeneminen lisää biomassojen käyttöä taloudessa ja koko yhteiskunnassa. Metsistä ja pelloilta peräisin olevat eloperäiset biomassat tarjoavat ratkaisun, uusimattomien raaka-aineiden hintojen kohotessa. Suomella on runsaat metsävarat, joiden kasvu on jo pitkän aikaa ylittänyt poistuman ja jotka näin ollen tarjoavat meille biotaloudessa runsaat kasvumahdollisuudet.
Metsien hyvästä kasvukunnosta huolehtiminen on ratkaisevassa asemassa metsien käyttöasteen nostamiselle ja kestävän biotalouden kasvulle. Metsällä on monet mahdollisuudet rakennusaineena, paperiteollisuudessa, biopolttoaineena sekä lääketeollisuudessa. Puu on tärkeämpi Suomelle kuin millekään muulle maalle Euroopassa. Runkopuun kasvu on Suomessa noin 104 miljoonaa kuutiota vuodessa ja sen ennustetaan edelleen parantuvan ilmaston lämpenemisen myötä. Tästä kasvusta käytetään noin 70 % tällä hetkellä. Eli mahdollisuuksia meillä on kehittää ja tehostaa metsien käyttöä. Biotalousstrategiassa on asetettu tavoitteeksi 100 000 uutta työpaikkaa vuoteen 2025 mennessä ja siihen tavoitteeseen on pyrittävä. Maa-ja metsätalous on nyt kannattavuuden kanssa ongelmissa, mutta meillä on silti oltava uskoa tulevaisuudesta, jotta jaksamme katsoa eteenpäin.


Kommentoi kirjoitusta


Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini